Pääkaupunkiseudun kerrostuneen rakennuskannan piiputyöt yhden tiimin voimin — funkistalot, vanhat kartanot, pientalot ja mökkialueet.
Uudenmaan rakennuskanta on poikkeuksellisen kerrostunut — pääkaupunkiseudun 30-luvun funkis ja sotien jälkeisen ajan asuinkorttelit elävät rinta rinnan 2000-luvun pientalojen ja modernien asuintalojen kanssa. Tämä kerrostuminen näkyy savupiipuissa: vanhojen tiilipiippujen erityishaasteet eroavat uusien piippuelementtien rakenteista, ja korjauksessa on osattava molempia.
Uudenmaan rakennuskannassa erottuu selkeästi useita aikakausia: 1930-luvun funkis-talot Helsingin esikaupungeissa, sotien jälkeisten vuosien rintamamiestalot ja työväenkaupunginosat, 1990-luvun omakotitaloalueet ja 2000-luvun moderni pientalorakentaminen. Jokainen aikakausi on tuonut omat piippurakenteensa — vanhat tiilipiiput vaativat pakkasenkestäviä laasteja, ja modernien talojen elementtipiipuissa korjaukset keskittyvät pellitykseen ja piipunhattuun. Korjaustyössä tunnistamme aikakauden ja sopivat ratkaisut sen mukaan.
Uudenmaan vapaa-ajan asunnot keskittyvät rannikolle ja saaristoon: Hangon-Tammisaaren alue lännessä, Sipoon ja Porvoon saaristot idässä, sekä järvialueet Nurmijärvellä, Vihdissä ja Loviisassa. Mökeillä ja saunarakennuksilla on omat erityispiirteensä — kausilämmityksen aiheuttama lämpötilavaihtelu rasittaa muurausta enemmän kuin tasaisesti lämmitetty omakotitalon piippu, ja kosteusvauriot kehittyvät usein hitaasti talvella jolloin mökki on käyttämättä. Tyypillisin korjauskohde mökkialueella on lakivalun halkeama, juuripellin vuoto tai piipunhatun puuttuminen.
Uudenmaan rannikkoilmasto on Suomen mittakaavassa lauhempi mutta kosteampi — vuoden ympäri korkea ilmankosteus ja toistuvat pakkas–sulamis-syklit rasittavat erityisesti savupiipun yläosaa. Suolainen meri-ilma kiihdyttää pellitysten ja metalliosien korroosiota erityisesti Helsingin, Espoon ja Inkoon rannikkoalueilla. Pakkasrapautuma etenee nopeammin kosteilla pinnoilla, joten Uudenmaan piiput vaativat usein säännöllistä silmämääräistä tarkastusta — erityisesti yläpäätä ja juuripeltejä.
Esimerkkejä toteutuneista savupiipun korjauksista Uusimaa-alueella.
Alkutilanne: Yhteispiipun yläosa oli rapautunut pakkasrasituksesta. Taloyhtiö pyysi tarjouksen jonka pohjalta korjaus tehtiin yhdellä työmaakäynnillä.
Ratkaisu: Yläpään täysimuuraus pakkasenkestävillä tiilillä ja pellitysten uusinta. Asukkaiden lämmityksen keskeytys minimoitiin.
Alkutilanne: Sisäkaton tummumat piipun ympärillä, yläpohjan villat kastuneet. Vuoto oli edennyt vuosien ajan, eristysarvo menetetty.
Ratkaisu: Vanhat juuripellit purettiin, aluskate nostettiin, kastuneet villat vaihdettiin ja uudet pellit asennettiin tiiviisti. Lopputarkastuksessa testattiin sadetiiviys.
Pääkaupunkiseudulla tulee usein kysymyksiä vanhojen pientalojen ja rintamamiestalojen piippujen korjausvaihtoehdoista — kuinka laajaa korjausta kohde vaatii ja millaisilla materiaaleilla työ tehdään. Mökkialueilla kysymykset koskevat tyypillisesti kausityöskentelyä (voiko korjauksen tehdä kesällä mökille mentäessä) ja aikataulutusta saaristokohteisiin. Vanhojen funkis- ja kartanotalojen omistajat kysyvät usein millaista on alkuperäisen rakenteen säilyttävä korjaus modernien materiaalien aikana — vastaus löytyy yleensä pakkasenkestävien laastien ja perinnetiilien yhdistelmästä.
Voit halutessasi liittää kuvia piipusta. Yhteydenotto onnistuu myös ilman kuvia — käymme tarvittaessa paikan päällä tekemässä arvion.
Kyllä. Pääkaupunkiseutu on yksi yleisimmistä työalueistamme — toimimme Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueilla säännöllisesti. Tarjouskäynti onnistuu yleensä viikon sisällä yhteydenotosta.
Koko maakunnan alueella. Pääkaupunkiseudun lisäksi käymme säännöllisesti Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Lohjalla, Mäntsälässä ja Porvoon-Loviisan suunnalla. Maakunnan reuna-alueet ja saaristokohteet kuuluvat palvelualueeseen, ja aikataulu suunnitellaan kohteen sijainnin mukaan.
Kyllä. Saaristokohteet vaativat aikataulutuksen sääolosuhteiden mukaan ja usein kuljetuksen huomioimisen — laitamme reitin ja kaluston kuntoon niin että työ valmistuu yhdellä mökkikäynnillä. Saaristokohteet hoidamme tyypillisesti touko-lokakuussa.
Vaikuttaa. Rannikkoalueilla käytämme korroosiosuojattuja pellityksiä ja erityisen pakkasenkestäviä laasteja, koska sää- ja suolarasitus on kovempaa kuin sisämaassa. Materiaalivalinta tehdään aina kohteen sijainnin ja korjauksen laajuuden mukaan.
Voidaan, mutta vaatii sääsuojauksen ja lämpösuojat laastin sitoutumiseksi. Pääkaupunkiseudun lauhempi talvi-ilma helpottaa työtä jonkin verran verrattuna sisämaahan. Tyypillisesti talvityö pidentää aikataulua 1–2 päivää.
