Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudut sekä Hämeen järvien mökkialueet — historiallisen maakunnan piiputyöt.
Kanta-Häme on Etelä-Suomen historiallinen sydänmaakunta — Hämeenlinna on yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja, ja sen rakennuskanta heijastaa pitkää keskiajan jälkeistä asutushistoriaa. Maakunta jakautuu kolmeen pääkeskukseen: Hämeenlinnan kartanot ja vanha kaupunkialue, Forssan teollinen historia ja Riihimäen kasvanut keskus. Hämeen järvialueet (Vanajavesi, Hauhonselkä, Kalvolan järvi) ovat suosittuja mökityskohteita pääkaupunkiseudun läheisyydessä.
Kanta-Hämeen rakennuskannan keskeisin erityispiirre on sen historiallinen syvyys. Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä on edelleen merkittävä määrä 1700–1800-lukujen kartanoita ja niiden talousrakennuksia, joiden piiput vaativat erityistä rakennushistoriallista herkkyyttä. Kaupungin keskusta on muotoutunut 1700-luvun katuverkostolle, ja vanhojen puutalokortteleiden ja 1800-luvun tiilirakennusten yhdistelmä on tyypillinen. Forssa on toisenlainen tarina — sen historia on vahvasti sidoksissa puuvilla- ja tekstiiliteollisuuteen, ja kaupungissa on edelleen vanhoja työväenkortteleita ja teollisuuden tiilirakenteita. Riihimäki kehittyi rautateiden kaupunkina ja sen rakennuskanta on kerrostuneempi. Maakunnan reuna-alueilla (Janakkala, Hattula, Tammela, Humppila) hallitseva tyyppi on perinteinen maatila ja sodanjälkeinen omakotitalo. Vanhojen kartanoiden korjauksissa on usein museoviraston tai kunnan kulttuuriympäristön valvojan rooli — tarkistamme suojeluasiat aina etukäteen.
Kanta-Hämeen vapaa-ajan asuminen keskittyy maakunnan järvialueille ja erityisesti pääkaupunkiseudun läheisyydessä olevien järvien rannoille. Vanajaveden, Hauhonselän, Kalvolan järvien ja pienempien järvien ranta-alueet ovat täynnä mökkejä, ja monet niistä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden lähimökkejä — kohteen läheisyys (n. 1–2 h ajomatka Helsingistä) tekee siitä houkuttelevan kohdetyypin. Mökkien savupiiput ovat usein 50–70 vuotta vanhoja, ja kausilämmityksen aiheuttama lämpötilanvaihtelu on rasittanut rakennetta. Yleisimmät ongelmat ovat yläpään rapautuminen, lakivalun halkeilu ja juuripeltien irtoaminen. Mökkikohteet aikataulutamme touko-lokakuulle, ja monet työt valmistuvat yhdellä mökkikäynnillä. Pääkaupunkiseudulta tulevat omistajat voivat sopia työn ajankohdan oman kalenterinsa mukaan — emme vaadi heidän paikallaoloaan.
Kanta-Hämeen ilmasto on lounaisen sisämaan tyypillinen ilmasto — pakkaset ovat tyypillisesti −20 °C luokkaa, ja kovimmissa talvissa −25 °C asti. Tämä on lauhempaa kuin Pirkanmaalla tai Keski-Suomessa, mutta selvästi kovempaa kuin Etelä-Suomen rannikolla. Hämeen järvien (Vanajavesi, Hauhonselkä, Kuokkalanjärvi) läheisyys nostaa ilmankosteutta ja tasaa lämpötilavaihtelua, mikä on hieman edullisempi piippumateriaalille. Pakkasen ja kosteuden yhdistelmä on silti merkittävä rasitus — vesi tunkeutuu rakenteeseen kosteissa olosuhteissa ja jäätyy talvella, mikä rikkoo saumat ja muurausrakenteen pintaa. Lyhyt mutta lämmin kesä antaa riittävän ajan rakenteen kuivumiselle. Pakkasenkestävien materiaalien käyttö on suositeltava, mutta vaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pohjoisemmassa.
Esimerkkejä toteutuneista savupiipun korjauksista Kanta-Häme-alueella.
Alkutilanne: Yksittäisiä tiiliä oli irronnut ja saumat olivat menettäneet sitoutumiskyvyn. Piippu oli vielä rakenteellisesti hyvä alaosastaan, ja yläpää tarvitsi korjausta.
Ratkaisu: Vauriokohtien paikkamuuraus ja yläosan saumakorjaus. Vanhan rakenteen alaosa säilyi sellaisenaan, korjaus rajattiin yläpäähän.
Alkutilanne: Vanajaveden ranta-mökin piipun yläosa oli rapautunut. Mökki oli ollut perhekäytössä yli 30 vuotta, ja viimeisimmästä korjauksesta oli kulunut yli 20 vuotta.
Ratkaisu: Yläpään uudelleenmuuraus pakkasenkestävillä tiilillä ja lakivalun uusinta. Pellitykset olivat vielä toimivat ja ne säilytettiin.
Hämeenlinnan vanhojen kartanoiden omistajat kysyvät rakennushistoriallisen arvon säilyttämisestä — kartanoiden piiput ovat usein osa rakennuksen kulttuuriarvoa, ja niiden korjaukset edellyttävät usein museoviraston tai kunnan kulttuuriympäristön valvojan hyväksyntää. Käytämme perinneilmettä säilyttäviä materiaaleja näissä kohteissa. Forssan asukkailta tulee kysymyksiä vanhojen työväenkortteleiden ja teollisuuden tiilirakenteiden korjauksesta. Riihimäen ja Janakkalan alueen omistajat kysyvät tyypillisesti vanhojen omakotitalojen piippujen kunnosta. Maakunnan järvialueiden mökkien omistajat kysyvät kausityöskentelystä ja siitä, miten työ ehditään valmiiksi heidän mökkilomalansa aikana — vastaus riippuu työn laajuudesta, mutta useimmissa tapauksissa kyllä.
Voit halutessasi liittää kuvia piipusta. Yhteydenotto onnistuu myös ilman kuvia — käymme tarvittaessa paikan päällä tekemässä arvion.
Kyllä. Hämeenlinna, Forssa, Riihimäki, Janakkala, Hattula, Hausjärvi ja muut Kanta-Hämeen kunnat ovat säännöllisiä työalueitamme. Arviokäynti onnistuu yleensä viikon sisällä yhteydenotosta.
Suojeltujen kohteiden tapauksessa tarkistamme ensimmäisenä museoviraston tai kunnan kulttuuriympäristön valvojan vaatimukset. Useimmissa tapauksissa perinneilmettä säilyttävä korjaus on hyväksyttävissä, ja käytämme perinnetiiliä sekä vanhanaikaisen näköisiä laasteja. Pakkasenkestävyys hoidetaan modernilla laastiluokalla, joka ei näy ulospäin. Lupakäsittely lisää muutaman viikon työn aikatauluun.
Pienissä töissä kyllä — piipunhatun asennus, paikkamuuraus tai lakivalun uusinta valmistuvat 1–3 päivässä, ja viikonloppu voi riittää jos sää sallii. Suuremmat työt (yläpään uudelleenmuuraus, laajempi pellitysremontti) vaativat tyypillisesti 4–7 päivää, ja viikonloppu ei riitä. Maksuttoman arviokäynnin yhteydessä keskustelemme aikataulusta.
Forssan vanhat työväenkorttelit ovat yhtenäisiä rakennusryhmiä, joissa piipun ulkonäkö vaikuttaa korttelin yleisilmettä. Jos korjaus on osa suojeltua kokonaisuutta, käytämme perinneilmettä säilyttäviä materiaaleja. Tarkistamme suojeluasiat tapauskohtaisesti — kaikki korttelit eivät ole suojeltuja, mutta osa on.
Alueen lauhemmat pakkaset (tyypillisesti −20 °C) sallivat hieman väljempiä materiaalivalintoja kuin pohjoisemmassa, mutta käytämme silti aina pakkasenkestäviä tiiliä ja sertifioitua laastia. Lakivaluissa käytämme pakkasenkestävää betonia. Vanhoissa suojeluissa kohteissa yhdistämme perinnetiilet ja erikoispakkaslaastit — visuaalinen ulkonäkö perinteinen, kestävyys moderni.
